Suomea johtaa tällä hetkellä hallitus, jossa istuu puolueita perinteisen oikeisto-vasemmisto-akselin joka kolkasta - näin siis paperilla. Hallituksen päätösten voisi kuvitella olevan kompromisseja, joihin jokaisen hallituspuolueen mielipide vaikuttaa. Nyt viimeistään voidaan unohtaa tällainen positiivinen naivistisuus, kun päähallituspuolueemme on ajamassa läpi pieneltä kuulostavaa, mutta yhteiskuntamme heikompiosaisten taloudellista asemaa heikentävää prosenttiyksikön suuruista arvonlisäveron korotusta.

Kuten tiedetään, tuloverotus taas on maassamme progressiivista, eli tulotaso vaikuttaa maksettavaan veroprosenttiin. Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi veroprosentti. Arvonlisäveron voidaan ajatella olevan niin sanottu "tasavero", sillä jokainen maksaa sitä saman suuruisena ostamistaan tuotteista tai palveluista. Loogisesti ajatellen mitä pienempituloisempi ihminen on, sitä enemmän hän maksaa ALVia suhteutettuna omaan tulotasoonsa. Arvonlisäveroa korottamalla siis potkitaan päähän (taas kerran) niitä jotka sitä tarvitsevat vähiten: yksinhuoltajia, työttömiä ja muita pienituloisia.

Isotuloisilla on tapana haukkua tuloverotusta perusteenaan esimerkiksi...

1. He jo muutenkin maksavat veroa euromääräisesti paljon enemmän kuin muut

2. Menestymisestä ei tulisi rokottaa vaan siihen tulisi kannustaa

3. Pitkästä opiskelusta ja kovasta työstä tulee saada hyvä palkkio

...mutta miksi? Mikä tekee jostain ihmisestä toista arvokkaamman? Onko vanhuksia hoitava lähihoitaja, siivooja tai Siwan kassa niin paljon vähempiarvoinen kuin joku formulakuski, että jälkimmäiselle pitää maksaa satakertaista palkkaa? Ja minkä helevetin takia jonkun yksittäisen ihmisen edes tarvitsee tienata kuukaudessa viisinumeroisia (tai suurempia) summia rahaa? Vastaus: ei minkään takia. Yhteiskuntamme on vaan mennyt sellaiseksi, jossa raha ratkaisee. Esimerkiksi yritysten pääasiallinen tehtävä on muuttunut palveluiden tarjoamisesta yksinomaan tuloksen tekemiseen - vaati se sitten toiminnan siirtämistä, irtisanomisia tai mitä tahansa.

En kirjoita tätä tekstiä siksi, että suurituloisille tulisi menestyksestään huono omatunto - ei missään nimessä. Pyrin ainoastaan esittämään kritiikkiä tehdylle esitykselle, joka toteutuessaan söisi entisestään niiden kukkaroa joilla ei siellä valmiiksikaan mitään ole - tyhyjästä on paha nyhyjästä..

 Tapasin jonkin aikaa sitten hyvän ystäväni tupareissa naisen, joka tutki ystäväni jääkaapin ovessa olevia magneetteja, aikatauluja ja muistilappuja. Hän väitti minulle, että jääkaapin ovi kertoo ihmisestä varsin paljon. Tämä inspiroi minua tulkitsemaan itseäni tämän jääkaapinovidiagnostiikan avulla.

Jääkaappini ovessa on kolme magneettia, joissa kussakin riippuu yksi kortti. Siinä ei ole (ikinä ollut) ainuttakaan muistilappua, aikataulua, lukujärjestystä tai työvuorolistaa. Edellä mainitut hautautuvat kerta toisensa jälkeen auttamatta pöydälläni asustavien valtavien paperikasojen joukkoon. Tästä voitaneen vetää johtopäätös, etten ole erityisen huolellinen, täsmällinen enkä aikatauluorientoitunut. Pikemminkin päin vastoin.

Jääkaapinovessani olevista kolmesta magneetista kaksi on samanlaisia: Suomen punaisen ristin hyväntekeväisyystyön "Löydä oma tapasi auttaa" -magneetteja. Ja kyllä, osui ja upposi. Olen toiminut varainkerääjänä eräässä hyväntekeväisyysjärjestössä (joka ei kuitenkaan ollut SPR) ja lahjoittanut rahaa säännöllisesti useille eri järjestöille, vaikkakin tällä hetkellä enää yhdelle. Kolmannessa magneetissani lukee "Money can't buy you happiness, but it can buy BEER which is a good start!" Tämä lause tiivistää kyllä ajatuksenjuoksuani täydellisesti.

Magneeteissa riippuu siis kolme korttia. Ensimmäinen niistä on Muumi-aiheinen syntymäpäiväkortti ystävältäni. Kyllä, olen lapsirakas ja Muumi-fani - kukapa ei olisi! Toinen on postikortti siskoltani Melbournesta. Kolmas taas sisältää YK:n ihmisoikeuksien julistuksen keskeisimpia artikloja. Pidän tätä julistusta yhtenä historian tärkeimmistä asiakirjoista.

Pakko myöntää että jääkaapinovestani sai aika paljon irti, miten on sinun jääkaapinovesi laita??

... Soinipa sen sanoi. Eilisen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen johdosta parin viikon päässä häämöttävän toisen kierroksen jälkeen pohjoisen takapajulasta voisi hetkessä tulla suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edelläkävijä. Huonoja ehdokkaita ei toisella kierroksella enää missään nimessä ole. Molemmilla on laaja kokemus kansainvälisistä tehtävistä ja molemmat edustaisivat maatamme erinomaisesti ulkomailla.

Aion joka tapauksessa rustata toisella kierroksella saman numeron kuin ensimmäiselläkin, kakkosen. Totta, Haavisto on siviilipalvelusmies, homoseksuaali ja vieläpä Vihreän liiton perustajajäsen. So what!? Haaviston ura ja kampanjan aikana käydyt keskustelut puhuvat puolestaan: Haavisto on kansainvälisesti arvostettu rauhan mies, syrjäytyneiden ja vähemmistöjen puolestapuhuja, eikä puoluekannastaan huolimatta edes mikään suuri ympäristöradikaali joita vierastan aika tavalla.

Haaviston kampanja on purrut hyvin sosiaalisessa mediassa. Myös herrasmiesmäinen esiintyminen, aito halu ymmärtää toisin ajattelevia, sekä tasa-arvon edistäminen ovat seikkoja, jotka saivat monet kääntymään Haaviston kannalle. Jatkossa Pekka tarvitsee menestyäkseen vahvan tuen vasemmistolaisten keskuudessa. Voiton saavuttamiseksi ääniä on tultava myös yllättäviltä tahoilta. Tässä suunnannäyttäjänä on toiminut esimerkiksi perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari. Hyvä James!!!

Haaviston homoseksuaalisuuden takia monet kristilliseksi itseään nimittävät ryhmittymät äänestävät todennäköisesti toisella kierroksella Haavistoa vastaan. Eivätkä he ole ainoita, homofoobikkoja löytyy myös maallisemman kansanosan joukosta. Jos vaaleissa voisi antaa jommallekummalle ehdokkaalle KYLLÄ tai EI -äänen, olisi mielenkiintoista nähdä Pekan EI-äänien määrä. Luulen, että määrä olisi varsin suuri. Tälle äänestäjäkastille on tärkeämpää se, että itsenäisyyspäivän linnan juhlissa ihmisiä ottaa vastaan mies ja nainen kuin se, kumpi ehdokkaista olisi pätevämpi johtamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Herätkää pahvit, nyt on vuosi 2012!!!

Itsekin pidän itseäni kristittynä. Olen myös aina pitänyt itseäni suvaitsevaisena. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, etten välttämättä halua olla kumpaakaan. En halua, että omaa uskontoani sekoitetaan päiviräsästen tai muiden radikaalien toimintaan millään tavalla. En myöskään suvaitse suvaitsemattomuutta, rasismia, syrjintää... Täydellinen suvaitsevaisuus vaatii itse asiassa, että kumartelee jatkuvasti joka puolelle. Kumartaa ei voi kuitenkaan ilman, että näyttää takapuoltaan toisella tavalla ajatteleville. Tuomas Enbuskea lainaten: "Mitäs jos lopetetaan suvaitseminen ja annetaan ihmisten elää rauhassa?"

 

Haavistolaisittain en lähde millään muotoa mollaamaan vastapuolta. Niinistö on kokenut poliitikko ja taitava esiintyjä. Täytyy vain toivoa, että Soini olisi oikeassa...